Pohjois-Amerikan kummunrakentajat

Mississippin alueen Emerald Mound oli kukoistusaikanaan 1250–1600 toiseksi suurin seremonioissa käytetty maarakennelma nyky-Yhdysvaltojen alueella.

Kummunrakentajat olivat Pohjois-Amerikan mantereen itäosissa asuneita muinaisia intiaaneja. Heidän jäljiltään on löydetty lukemattomia eri kokoisia kumpuja, joista useat ovat arkeologisissa kaivauksissa paljastuneet muinaisten arvohenkilöiden hautakummuiksi ja hengellisiksi seremoniapaikoiksi. Eniten kumpuja on löydetty Ohiosta ja Mississippi-joen varrelta.

Ensimmäiset kummut tehtiin jo tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua. Tämän rakennustaiteen varsinainen kukoistuskausi alkoi noin vuonna 500 eaa. Tuon aikakauden Adena-kulttuuri ja sitä seurannut Hopewellin perinne muuttivat kumpujen rakentamista monimutkaisemmaksi ja laaja-alaisemmaksi. Näiden kausien aloittamaa rakennusperinnettä jatkoi noin vuonna 700 jaa. alkanut Mississippin kulttuuri, joka synnytti muun muassa oman aikakautensa ylikansoitetun suurkaupungin Cahokian.

Kumpujen malli oli vaihteleva. Mississippin kulttuurin jäljiltä löytyi pyramidimaisia hautakumpuja. Ilmasta erottuvat niin kutsutut kuvakummut olivat monesti eläimen muotoisia.[1] Ohiosta löytynyt Suuri käärmekumpu (Great Serpent Mound) ja Iowan Suuri karhukumpu (Great Bear Mound) ovat kooltaan vaikuttavia muistomerkkejä, jotka on rakennettu eläinten kunniaksi.[2] Kummunrakentamisen huippukausi kääntyi laskuun 1200-luvun aikana ja päättyi käytännöllisesti katsoen kokonaan seuraavilla vuosisadoilla.

  1. Ceram s. 169.
  2. Lepper s. 219–220.

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search